Lämmitys

    Kodin energiankäytöstä jopa 50 % kuluu lämmitykseen. Lämmitysenergian kulutus muodostaakin asuinrakennusten suurimman yksittäisen kustannuserän. Kulutettu lämmitysenergia jakaantuu lähestulkoon tasan rakennuksen johtumishäviöiden, ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmityksen kesken.


    Rakennuksen johtumishäviöt

    Rakennuksen johtumishäviöillä tarkoitetaan rakennuksen vaipan läpi siirtyvää lämpöä. Sen määrään vaikuttavat rakenneratkaisut, kuten eristystaso ja rakenteen tiiveys.

    Lämmönsiirtymisen aikaansaa sisä- ja ulkoilman välillä vallitseva lämpötilaero. Jokaisessa huonetilassa tulisi olla tarpeen mukainen lämpötila. Makuuhuoneisiin sopii yleensä asteen pari pienempi lämpötila kuin oleskelutiloihin. Autotallille puolestaan riittää reilusti pienempi lämpötila.


    Ilmanvaihto

    Ilmanvaihdon lämpöenergian kulutukseen vaikuttavat ilmamäärät ja ilmanvaihdon järjestelmät. Lämmöntalteenottojärjestelmän hyödyntäminen voi vähentää ilmanvaihdon lämmönkulutusta yli puolet verrattuna tavalliseen poistoilmanvaihtoon.


    Käyttöveden lämmitys

    Lämpimän käyttöveden energiankulutukseen vaikuttavat käytetyn veden määrä, putkiston eristystaso ja käyttövesiverkostoon liitetyt lämmityslaitteet.

     

     

    Lämmitysjärjestelmät

    Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttaa moni asia. Tilan tarve on etenkin korjausrakentamisessa kriittinen seikka. Vanhan järjestelmän tekninen tila ei aina sovi uudelle järjestelmälle. Asukkaan viitseliäisyys, arvot, vanhan järjestelmän ikä, uuden järjestelmän käyttövarmuus ja tontin mahdollisuudet eivät suinkaan ole yhtään sen pienempiä seikkoja valintaa tehdessä.


    Valintaa ohjaa myös remontin laajuus. Sähköllä lämpiävään taloon on vesikiertoisen lattialämmityksen asentaminen melkoinen urakka. Ei mahdoton, mutta aikaa vievää ja aina se ei onnistu. Joskus lämmitysjärjestelmän muutos onnistuu kattilaa vaihtamalla. Jokainen muutos on tapauskohtainen ja siitä on syytä jutella asiantuntijan kanssa.


    Puupolttoaineet

    Pientaloissa käytettäviin puupolttoaineisiin voidaan laskea pelletit, pilkkeet, klapit ja halot.


    Pelletit ovat puupolttoaineista ehkäpä vaivattomin vaihtoehto. Syöttöjärjestelmä syöttää pellettejä automatisoidusti suoraan kattilaan. Pelleteistä tulee verrattain vähän tuhkaa, joten huoltotoimenpiteet jäävät kattilasta riippuen toimitettavaksi esim. kerran kuussa. Pelletit voidaan varastoida suureen siiloon talon ulkoseinällä tai ulkopuolella. Syöttö voidaan hoitaa siilosta suoraan tai pellettejä voidaan siirtää ns. käsipelillä lähempänä kattilaa olevaan pienempään siiloon, johon mahtuu muutamien päivien tarpeet.


    Pilkkeiden, klapien ja halkojen käyttö vaatii hieman pellettien polttamista enemmän viitseliäisyyttä. Klapi- ja pilkekattila voidaan asentaa samanlaiseen tekniseen tilaan kuin mikä tahansa muukin lämmitysjärjestelmä. Monessa iäkkäämmässä tai miksei uudemmassakin talossa löytyy leivinuuni keskeltä taloa, jolloin lämpö saadaan jaettua sopivasti joka puolelle.


    Lämpöpumput

    Lämpöpumppujen toiminta perustuu siihen, että pumppu kerää maahan, veteen, kallioon, ulkoilmaan tai poistoilmaan varastoitunutta lämpöenergiaa. Lämpöenergia siirretään sisäilmaan tai veteen lämmönvaihtimessa. Lämpöpumppujen lämpökerroin kertoo, kuinka paljon pumppu käyttää sähköenergiaa tuottamaansa lämpöenergian yksikköä kohden.


    Maalämpöpumppu ottaa lämpöenergian porakaivosta, maaperästä, esim. pellosta tai vedestä esim. lammesta. Maalämmön investointikustannukset ovat melko korkeat, mutta tuotettu lämpö on edullista, toisaalta maalämmön käyttö on erittäin vaivatonta.


    Poistoilmalämpöpumpulla voidaan hoitaa lähes koko talon tarvitsema lämmöntarve. Lämpöpumppu siirtää lämpöä talosta poistettavasta sisäilmasta lämmityksen vesikiertoiseen järjestelmään sekä käyttöveden lämmitykseen. Poistoilmalämpöpumppu on helppohoitoinen. Pumppu vaatii asukkaalta lähinnä suodattimien puhdistuksen määräajoin.


    Kompaktin kokoinen ilmalämpöpumppu alkaa olla tuttu näky pientalojen ulkoseinissä. Pumppu nimensä mukaisesti siirtää lämpöä ulkoilmasta sisäilmaan. Ilmalämpöpumppu ei aivan sellaisenaan riitä asuinhuoneiston ainoaksi lämmitysjärjestelmäksi, mutta sopii mainiosti esim. suorasähkölämmityksen tueksi. Ilmalämpöpumpulla saadaan myös esim. leivinuunin tuottama lämpö kiertämään muissa huoneissa.


    Ilma-vesilämpöpumppu on lämpöpumppujen uusin tulokas. Se toimii ilmalämpöpumpun tavoin, mutta siirtää lämmön veteen, jolloin sitä voidaan käyttää huoneiden vesikiertoiseen lämmitykseen sekä talousveden lämmitykseen.


    Kaukolämpö

    Kaukolämpöä käytetään erityisesti taajamissa. Se on edullinen ja vaivaton lämmitystapa, johon tosin aivan kaikilla ei ole mahdollisuutta liittyä. Liittymiseen vaikuttaa lähimmän kaukolämpöputken sijainti sekä kaukolämpöyhtiön tulevaisuuden suunnitelmat. Kaukolämmön käytössä päästöt ovat muiden polttoaineiden päästöjä pienemmät, sillä suurissa voimalaitoksissa polttoaineen palaminen on hyvin hallittua ja pienhiukkaset ja muut savukaasujen epäpuhtauden poistetaan laitoksen savukaasupuhdistimissa. Kaukolämmöntuotannossa tehdään yleensä myös sähköä, jolloin polttoaineen energiasisältö käytetään hyvin hyödyksi.


    Sähkö

    Sähkölämmitys voidaan rakentaa joko suorasähköksi tai vesikiertoiseksi järjestelmäksi. Suorasähköllä lämmitettäessä asuintilat varustetaan seinään kiinnitettävillä pattereilla tai katto- tai lattialämmityksellä. Vesikiertoisessa järjestelmässä vesi lämmitetään sähköllä varaajassa, josta se sitten johdetaan seinään kiinnitettyihin pattereihin tai lattialämmitykseen.


    Infrapunasaunat ovat ehkä tuttu käsite monelle, mutta pienkiinteistön lämmittämisessä niitä ei ole totuttu näkemään. Markkinoille on tullut ja tulee kokoajan pientaloihin sopivia lämmittimiä. Osa näistä on totuttu näkemään sileinä metallimaisina pintoina, mutta yhä enemmän kehitellään lämmittimiä, jotka saadaan sopimaan sisustukseen väriensä ja materiaaliensa osalta. Infrapunalämmitin  sopii pistemäiseen lämmitykseen muiden lämmitysmuotojen tueksi.


    Öljy

    Öljylämmitys on perinteinen lämmitysmuoto useamman kymmenen vuoden ajalta. Öljyn hinnan muutokset mietityttävät montaa lämmittäjää. Öljylämmityksen uusiminen tai vaihtaminen toiseen lämmitysmuotoon tulee usein silloin, kun öljysäiliö, kattila tai poltin tulee tiensä päähän. Toisinaan, jos esim. öljysäiliö on täpösen täynnä öljyä, voi olla taloudellisempaa vaihtaa aluksi poltin uudempaan. Nykypolttimilla päästään reilusti yli 90% hyötysuhteeseen, kun vanhassa se saattaa olla 70%


    Aurinko

    Suomen maantieteellinen sijainti ei mahdollista ympärivuotista auringon hyväksikäyttöä lämmön (ja/tai sähkön) tuotannossa. Yli puolen vuoden ajan keväästä syksyyn, aurinko kuitenkin tarjoaa varteenotettavan tukilämmitysmuodon esim. vapaa-ajan asuntoon. Aurinkojärjestelmillä voidaan lämmittää käyttövettä ja/tai lämmitysjärjestelmän kiertovettä. Aurinkokeräinten huoltotarve on melko pieni. Lehtien ja muiden roskien ja siitepölyn poisto riittää yleensä huolloksi.

    Uutiset

    Hyvää kesää!

    Vintilä sulkee ovensa nykyisessä osoitteessaan. Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme oikein hyvää ja lämmintä kesää!
    PALAUTE